Ihme ja kumma

Viikonloppuna olimme mamman luona maalla, siellä vasta riitti hälinää!

Kylässä oli pikkuinen Vilmatyttönen jonka kanssa tuli leikittyä, laulettua ja katsottua satamiljoonaa jaksoa Kaapoa.

Tuon pienen tytön lisäksi oli ihanaa nähdä äitiä, Ristoa ja Ilonaa.
Nauttia keväästä.

Vilma ja äippä teki Vilman kokoiselle tytölle sopivan lumiukkelin!

Superaamupuuro!

Pikkusysteripuolikkaalle tehtiin pitkän odotuksen jälkeen rastat!

Tukka täs vaihees viel melkosen pystyssä mutta kivannäköinen siitä tuli!
Varsinkin kun tuosta asettuu kunnolla!:)

Auringossa aina varjo seuraa kulkijaa.

Kun päivä painuu pilveen, niin varjo katoaa.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa,

 se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.