Mulla on sydän
ja se toimii
ja takkuinen tukka mutta
hiukset kuitenkin

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Tahtoo nähdä ilmeet kaukomaan





Täällä nummessa on yhdet ihanat kalliot ja sen ympärillä kaunista metsää, mulla onkin usein kuvia sieltä täällä blogissa, varmaan siksi että käyn siellä lähes poikkeuksetta päivittäin
ja kuvailen siellä paljon.
Siellä on vaan niin kaunista, siel on nii hyvä olla, aina.
Tuolla oon kokenut pysäyttävimmät ja diipeimmät kohtaamiset luonnon ja oman itseni kanssa.
Se on ollut mun henkireikä pahimpina aikoina ja hetkinä kun oon ikävöinyt jotain kovasti, en usko et oisin selvinny kaikesta vaikeasta ilman tuota paikkaa.
Oon tuolla niin monet kerrat itkenyt, nauranut, tanssinut, laulanut, meditoinut, halaillut puita, juossut ja ollut vaan paikoillani ja tuijotellut pilviä.
Nuo kalliot on mulle niin tärkeä paikka, paikka johon oon halunnut mennä säännöllisesti, oli sit hyvä tai huono olla.
Saan tuolta niiin tajuttoman paljon voimia ettei sitä voi edes käsittää tai selittää ja parasta on et ne on niin lähellä mun kotia et pääsen sinne muutamissa minuuteissa, se on ihan älyttömän hienoa.
 En voi edes sanoin kuvailla kuinka paljon rakkautta tunnen tuota paikkaa kohtaan.
Siellä tuntee kaiken todella merkitsevän niin voimakkaasti, kaiken sen rauhan ja rakkauden, yhteyden luontoon.














Mä tunnen ojat, mä tunnen penkereet
Mä tunnen kuuset isoiksi kasvaneet
Mä tunnen talon jonka kaukaa nään
Seisahdun ja katselemaan jään 





Kulkekaa luonnossa, sieltä saa niin paljon.


3 kommenttia:

  1. niin totta … luonto on ihan uskomaton voiman lähde - pikkuhiljaan se aletaan huomata ..

    VastaaPoista
  2. Minä ja Ricokin haluttais tutustua näihin kallioihin, pitäisköhän joku vkl repästä ja kävellä sinne? :) -piiii

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuule repästään ja kävellään toki!:) mä oon nyt aika monta viikonloppu pois... ainaki kolme viikonloppua mut katsellaan, eiköhän me sinne joku päivä keretä :)

      Poista

Kiitos kun ilahdutit päivääni kommentilla! :--)