Nuori ja kaunis

Huh!
Kuukauden tauko... jotenkin ihan hullun hankalaa aloittaa näin pitkän tauon jälkeen taas tekemään postauksia kun koneella on toukokesäkuulta jotain tuhat kuvaa ja on kerennyt tapahtua tuhat hyvää ja tuhat huonoa asiaa.
Ei tiedä mistä edes aloittaa, toisaalta ollu sellane olo et tahtoo kauheesti tehdä postauksia mut yhtäaikaa ollu sellane olo et ahdistaa vaan koko blogi ja haluisin muutenki uudistaa tätä ulkonäköä ja kaikkea mut en vaan saa tehtyä.
Oon viimesen kuukauden aikana eläny nii hetkes ja viettäny hirvittävän paljon aikaa luonnossa et tää tietokone on jo jopa pelottava/ahdistava asia.

Mul on hulluna kuvia siltä viikolta kun olin pohjoissuomessa ja tuntuu jotenki nii oudolta kaivaa niitä kuvia esille ja yrittää muistaa mitä on tehnyt sillon ja julkaista niistä postauksia kun kuukauden aikana Turussa on tapahtunut niin paljon , mut toisaalta sen reissun aikana sain hulluna otettua ihan sikakivoja kuvia jotka haluisin jakaa täällä teille.
Jotenka ajattelin et mä en ala julkaisemaan kuvia mitenkään aikajärjestyksessä et lähtisin sieltä toukokuusta ku olin Raahes ja sit samoten aikajärjestyksessä et mitä täällä on tapahtunut millonki vaan julkaisen ihan randomisti välillä kuvia siltä reissulta ja välillä kuvia mitä tääl on tapahtunu , ihan sama milloin ne on tapahtunut.
Sillai niinkö vähä fiiliksen mukaan et millon tekee mieli kertoa jostain jutuista tai julkaista kuvia mistäki tapahtumista(olipa jotenkin sekavia lauseita, toivottavasti saitte jotain selvää...)!:)

Nyt haluisin jakaa teille kuvat yhdestä mun toukokuun reissun kohokohdasta ja yhdistä ihan mun lempparikuvista koko reissulta, elikkä olin mun äitini luona Alpuassa maalla ja ihanan ''puolikkaan''(joka tosin tuntuu ihan kokonaiselta!)pikkusysterin ja koiran kans lähdettiin kiertelemään Alpuahoodseja!
  Oikeesti se tunnelma, tuoksu ja äänet maalla kaukana kaupunkien hälinästä on ihan mieletöntä, muistan niin elävästi sen kuinka onnellinen olin tuolla pienillä poluilla, metsien reunoilla ja pelloilla(eikä se lämpökään tuntunu yhtään hullummalta), tuntu siltä et pakahdun siitä ilosta mikä mulle tulee luonnossa ja seurassa joka arvostaa sitä yhtä paljon kuin minä.

PITEMMITTÄ(oli kyl vähä pitkät jutut)puheitta niihin kuviin(varoitus, näitä voi tulla tosi paljon...)!:

Anna elämän mennä
huuda sun äänihuulet
rikki ja poikki
olen onnellinen, mitä sä luulit?
olen onnellinen, mitä sä luulit?